Pera ja Masa, olivat perinteikkäällä kalastusretkellään lapsuudenkunnailla Patosjärvellä. Itse päivä kului pääasiassa juttujen kertomisista ja äidin makoisien korvapuustien ja koskenkorvan naukkailusta. Viinapirun vaikutus on kuitenkin monesti negatiivinen. Sillä päivään mahtui myös yksi vaarallinen tilanne:
Pera oli rakennellut itselleen hieman erikoisen kalastusvälineen, jousipyssyvirvelin. Olihan sitä pakko testata. Hetken veneessä olevan kalastelun jälkeen peran vieheeseen iski varsin isokokoinen kala. Hetken riuhtomisen jälkeen epäonnekseen Pera horjahti veneestä veteen. Viina + vedenvaraan joutuminen ei ole kovin hyvä yhdistelmä, varsinkaan jos vesi on kylmää. Pelastusliivit oli tietenkin jätetty kotipirtin terassille.
Onneksi Masa ei ollut neuvoton. Hän köytti Peran veneeseen ankkuriköydellä ja souti veneen rantaan. Pera piti  uppiniskaisesti kiinni  virvelistään.
Peran vajotessa hypotermiaan, Masa soitti Sepen paikalle. Jonka viipymisessä ei onneksi kestänyt kauaa. Kala saatiin rannalle myös, se osoittautui 13,5 kiloiseksi vötkäleeksi. Jälkeenpäin se sai miehet hyvälle tuulelle. Juttua jatkettiin ja päiviteltiin Sepen kyydissä. Kertoivat pelastusmiehilleenkin mojovan tarinan, hieman värittäen tietenkin. Loppu hyvin & kaikki hyvin.

Stereotypia:
Masa ja Pera vaikuttavat tavallisilta maalaisjormilta. Joille ei elämässä juuri kovin suuria asioita tapahdu. Ison kalan saaminen voi olla vuoden kohokohta. Äidin korvapuustit kertovat stereotyyppisesti miehistä sen että he asuvat todennäköisesti vielä kotona, auttavat äitiänsä hänen vanhetessaan. Elämän nainen ei ole vielä löytynyt.. Myöskin periaatteen miehistä on kyse. Jos kala on kiinni, ni sitä ei perkele päästetä karkuun, vaikka oma henki menisi!